Pääkaupunkiseudun opiskelijat juhlivat satavuotiaan Suomen itsenäisyyttä opiskelijoiden itsenäisyyspäivän juhlakulkueessa 6.12.

 

Tänä vuonna pääkaupunkiseudun opiskelijakunnat liittyvät juhlimaan itsenäisyyspäivää yhdessä ylioppilaskuntien kanssa 6.12.2017. Perinteisten soihtujen lisäksi tuhannet siniset ja valkoiset valot kirkastavat itsenäisyyspäivän kulkueen ja Senaatintorin kansalaisjuhlan. Tapahtuman järjestävät pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat HYY, AYY, TaiYo, SHS ja Kadettitoverikunta sekä opiskelijakunnat Metka ja Helga. Tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa ja kulkueen teema on juhlavuoden kunniaksi ”Yhdessä”.

Kulkue on täynnä iloista juhlatunnelmaa ja valoa yhteisöllisen ja eteenpäin katsovan opiskelijaliikkeen hengessä. Juhlallisuudet alkavat seppeleiden laskulla Hietaniemen hautausmaalla Sankariristillä klo 16.

Juhlakulkue lähtee liikkeelle Hietaniemen hautausmaan kappelilta noin klo 17 ja kulkee reittiä Hietaniemenkatu – Arkadiankatu – Pohjoisesplanadi – Presidentinlinna – Mariankatu – Aleksanterinkatu – Senaatintori. Tasavallan presidentti tervehtii kulkuetta linnan parvekkeelta.

Senaatintorilla vietetään kansalaisjuhlaa noin kello 17:55–18:15. Ohjelmassa on muun muassa kuorolaulua sekä pormestari Jan Vapaavuoren sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajien puheet.

Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

KULKUEOHJEET
Aikataulu

15:30 Lippujen ohjeistus Hietaniemen kappelin edessä

15.50 Liput siirtyvät Sankariristille

16.00 Seppeleiden lasku Sankariristille

Kuorolaulua

Puheita

Kuorolaulua

Seppeleen lasku

Kuorolaulua

16.25 Ylioppilaat poistuvat päälipun johdolla Sankariristiltä

16.30 Liput järjestäytyvät Hietaniemen kappelin edessä

17.00 Kulkue lähtee liikkeelle kohti Senaatintoria

17.55 Kuorot aloittavat

Pormestari Jan Vapaavuoren puhe

Kuorot laulavat

Opiskelijoiden puheet

Maamme

18.15 Tilaisuus päättyy

Kunniakäynti Sankariristillä

Lippukulkue kootaan hautausmaan portilla:

  • Suomen päälippu + vartio, lippulinna
  • ylioppilas- ja opiskelijakunnat ikäjärjestyksessä (lippu+airuet): HYY, SHS, KADETTITOVERIKUNTA, HELGA, METKA, AYY, TaiYo
  • osakunnat akateemisessa järjestyksessä (lippu+airuet); NN, ESO, SavO, KO, HO, KSO, KyO, ÅN, VSO, SatO, WiO, ÖFN, EPO, VN, PPO, TF.
  • Musiikkikorporaatiot ikäjärjestyksessä (Akademen, YL, YS, Lyran, PK, PO), aine- ja tiedekuntajärjestöt tiedekuntajärjestyksessä sekä killat ikäjärjestyksessä (+airuet), muut asialliset liput.

Sankariristin edessä liput ryhmittyvät oikealle ohjaajan neuvojen mukaisesti.

Airuet asettuvat suoraan lippujensa taakse jonoksi.

Liput tervehtivät seppeleiden laskua n. 45 asteen kulmassa. Tervehdys alkaa kun seppeleen laskijat ottavat ensimmäisen askeleen ja loppuu heidän nostaessaan päänsä tervehdyksen jälkeen ja poistuessaan. Muut liput seuraavat Suomen päälippua Sankaristin vieressä.

Seppeleiden laskun jälkeen (suuret) liput lasketaan alas jalalle, ja nostetaan ylös kantotelineeseen/asentoon vasta kulkueen valmistautuessa poistumaan. Vanhimman ylioppilaskunnan eli HYYn lippu näyttää mallia muille.

Lippulinna ei laske Suomen lippuja alas, päälippua ei myöskään lasketa.

Ylioppilas- tai teekkarilakkia ei oteta päästä hautausmaalla tilaisuuden aikana!

Poistuminen Sankariristiltä

Ensimmäisenä poistuu Suomen päälippu ja sitä seuraava lippulinna, niitä seuraavat puhujat, kuoro ja järjestöliput saapumisjärjestyksessä.

Kulkuejärjestys soihtukulkueessa

(AYY/TM 2017)

KULKUEESSA YLIOPPILAAT SEURAAVAT VÄLITTÖMÄSTI OMAA LIPPUAAN JA AIRUITA!
  • Kulkue kootaan hautausmaan portin ulkopuolella.
  • Ylioppilaat liittyvät mukaan etukäteen merkityiltä kokoontumispaikoilta kadun varrelta.
KULKUEJÄRJESTYS
  • Suomen päälippu vartioineen
  • lippulinna
  • ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien liput ikäjärjestyksessä.
    • Jokaista lippua seuraavat ylioppilaskunnan tai opiskelijakunnan omat järjestöt.
HYY
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • osakunnat akateemisessa järjestyksessä
  • musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit ikäjärjestyksessä lippuineen)
  • aine- ja tiedekuntajärjestöt tiedekuntajärjestyksessä
  • muut järjestöt
SHS
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • muut järjestöt ikäjärjestyksessä
KADETTITOVERIKUNTA
  • hallitus, virkailijat
HELGA (Haaga-helian opiskelijakunta)
  • puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
METKA (Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta)
  • puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
AYY
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • osakunta
  • musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit lippuineen)
  • killat ikäjärjestyksessä
  • muut erityisasemayhdistykset ikäjärjestyksessä
  • muut järjestöt ikäjärjestyksessä
TaiYo
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • muut järjestöt ikäjärjestyksessä
KAIKKI MUUT OPISKELIJAT OVAT TERVETULLEITA LIITTYMÄÄN KULKUEESEEN VIIMEISTEN JÄRJESTÖLIPPUJEN JÄLKEEN.
Ohjeet lipunkantajille

PRESIDENTIN TERVEHTIMINEN

Kun tasavallan presidentti tapansa mukaan ilmesty Presidentinlinnan parvekkeelle seuraamaan kulkuetta, tervehtivät kaikki liput häntä. Mikäli presidentti ei ole parvekkeella, eivät liput luonnollisesti pysähdy tervehtimään.

Lippu tervehtii ohimarssissa tutulla n. 45 asteen kulmalla. Lippua voi suunnata aavistuksen verran presidentin suuntaan, mutta ei missään tapauksessa kääntämällä lippua sivulle tai laskemalla sitä liki vaakasuoraan asentoon. Tervehdys aloitetaan hieman ennen presidentin kohdalle saapumista ja lopetetaan, kun tervehdyksen kohde on ohitettu.

SENAATINTORI

Senaatintorilla liput siirtyvät portaille oikean puoleisen reunan kautta. Paikalla on liikenteenohjaaja, joka jakaa tarkempia ohjeita.

Portaille asetutaan annetun ohjeistuksen mukaiseen järjestykseen. Liput lasketaan alas omalla paikalla.

Maamme-laulun aikana kaikki liput tervehtivät 45 asteen kulmassa koko laulun ajan.

Lipunkantajat ja airuet eivät ota lakkeja pois eivätkä laula.

MUITA OHJEITA
Lipunkantajien ja airuiden pukeutumisohjeet

(TKY/TM 2008)

Lipunkantajien ja airuiden pukeutuminen itsenäisyyspäivänä on Suomen talveen sopiva, eli tummasävyinen ja lämmin.

Aseta päähäsi ylioppilaslakki tai teekkarilakki sekä säänmukaiset ulkovaatteet. Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus, mutta kaikille muille pukeutuminen on vapaa.

Sään vaatiessa lakin alle on hyvä virittää korvaläpät, mieluummin tummasävyiset kuin kirkasväriset. Kaulaliinankin tulisi olla mieluummin hillitty kuin kirkas, lipunkantajalla valkoinen tai muu vaalea väri olisi paras.

Lipunkantajien ja airuiden tulee jättää laukut, reput ja muut kannettavat säilytykseen, sillä käsien on oltava vapaat tehtävien hoitamista varten.

Lipunkantajan kannattaa varata lämpimät hansikkaat, ja hansikkaiden liukkauteen kannattaa kiinnittää huomiota. Mokkanahka pitää yleensä paremmin otteen kuin sileä nappa. Lämpimiä hansikkaita kannattaa käyttää, sillä tuuli ja kylmä yhdessä ovat ankaria ranteille.

Valkoisia hansikkaita ei itsenäisyyspäivänä käytetä lipunkantamisessa.

Airutnauhat

(AYY/TM 2017)

Airutnauhan kantosuunta riippuu sekä nauhasta että nauhan kantajan sukupuolesta.

Naiset kantavat Suomen lipun airutnauhoja vasemmalta olalta alas oikealle lantiolle, miehet taas oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle.

Yliopiston ylioppilaskunnan, osakuntien ja ainejärjestöjen airutnauhoja kannetaan saman periaatteen mukaisesti.

Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat lähinnä teekkarit ja kauppatieteilijät (AYY), joiden airutnauhoja kannetaan muiden ylioppilaskuntanauhojen tavoin oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle kantajan sukupuolesta riippumatta. Suomen lipun airutnauhoja kannetaan kuitenkin edellä olevan ohjeen mukaisesti.

Periaatteessa heraldisesti painavin väri kannetaan alimmaisena, poikkeuksia tähän sääntöön kuitenkin löytyy. Jokaisen airuen tulisikin tietää miten päin omaa nauhaa käytetään.

Suomen lipun nauhassa sininen on alla ja valkoinen ylhäällä. Airuet kantavat järjestönauhojaan oman perinteensä ja/tai sukupuolensa mukaisesti.

Kulkueessa airuet marssivat noin pari askelta lipunkantajan jäljessä, kuitenkin riittävän lähellä hoitaakseen tehtäväänsä eli lipun suojelemista.

Kapeissa paikoissa kun airuet muodostavat lipunkantajan kanssa jonon, menee nainen/oikeanpuoleinen airut ennen lippua ja suojelee sitä takertumisella yms. vaaroilta, mies/vasemmanpuoleinen seuraa lippua.

Airutpari asettuu lipun kummallekin puolelle seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Sekapari – mies ja nainen

Lipunkantajasta katsottuna ja kasvot menosuuntaan päin on nainen lipun ja kantajan oikealla puolella, mies vasemmalla. Suomen lipun airutnauhoilla (sekä eri kantosuuntaa noudattavien järjestöjen lipuilla) muodostavat nauhat suoraan edestäpäin katsottuna A-muodon!

Nainen-nainen tai mies-mies

Airuet kantavat nauhojaan oman perinteensä ja/tai sukupuolensa mukaisesti.

Suomen lipun airutnauhoilla (sekä eri kantosuuntaa noudattavien järjestöjen lipuilla) ovat samaa sukupuolta olevien airuiden nauhat siis samalla tavoin edestä katsottuna. Kapeissa paikoissa lipun oikealla puolella oleva airut menee ensimmäisenä, vasemmalla oleva taas lipun jäljessä.

AIRUTNAUHAN PÄÄLLE EI SAA MISSÄÄN TAPAUKSESSA LAITTAA REPPUJA TAI OLKALAUKKUJA, EIKÄ NIITÄ TULISI PEITTÄÄ SUURILLA HUIVEILLA.

Lipuista

Lipun kantaminen ilman kantovyötä on kovaa työtä, varsinkin jos tuulee tai sataa räntää.

Lippu pyritään kantamaan mahdollisimman pystyssä, kuitenkin niin, että lipun koko ja sääolot otetaan huomioon. Joskus on vain puskettava tuuleen ja toivottava, että lippu kestää ja kantajakaan ei kaadu.

Hautausmaalla lipunkantajan olisi varottava erilaisia rakennelmia sekä puiden oksia; lipun takertuminen puihin on erittäin sopimatonta, ja siksi on mieluummin hieman väistettävä kuin mentävä suoraan oksistojen läpi.

Lippua kannettaessa sekaparin naisairut on lipun kulkusuuntaan katsottuna oikealla, mies vasemmalla puolella. Mies- ja naispareilla tätä ongelmaa ei ole.

Osakuntien akateeminen järjestys

Osakunnat asettuvat kulkueeseen seuraavassa järjestyksessä.

  • NN
  • ESO
  • SavO
  • KO
  • HO
  • KSO
  • KyO
  • ÅN
  • VSO
  • SatO
  • WiO
  • ÖFN
  • EPO
  • VN
  • PPO
  • TF
HY:n tiedekuntajärjestys

Helsingin yliopiston tiedekunnat asettuvat kulkueeseen seuraavassa järjestyksessä.

  • teologinen
  • oikeustieteellinen
  • lääketieteellinen
  • humanistinen
  • matemaattis-luonnontieteellinen
  • farmasia
  • biotieteellinen
  • käyttäytymistieteellinen
  • valtiotieteellinen
  • maatalous- ja metsätieteellinen
  • eläinlääketieteellinen
AYY:n erityisasemayhdistysten kulkuejärjestys

AYY:n erityisasemayhdistykset asettuvat kulkueeseen ikäjärjestyksessä.

  • 1891 KK
  • 1901 MK
  • 1908 AK
  • 1911 KY
  • 1913 IK
  • 1915 KIK
  • 1921 SIK
  • 1945 PJK
  • 1947 FK
  • 1947 VK
  • 1961 TOKYO
  • 1966 Prodeko
  • 1986 NuDe
  • 1986 TiK
  • 1989 Probba
  • 1998 AS
  • 1999 Athene
  • 2000 AMS
  • 2001 Kooma
  • 2002 Aalto Economics
  • 2003 Inkubio
  • 2007 KY-Piste
  • 2009 Aallonhuiput
  • 2012 Prosessiteekkarit
Maamme-laulu

Maamme-laulu lauletaan Senaatintorilla seuraavalla tavalla:

  1. ensimmäinen säkeistö suomeksi
  2. ensimmäinen säkeistö ruotsiksi
  3. viimeinen säkeistö molemmilla kielillä yhtä aikaa (äidinkielellä)
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa!
Soi sana kultainen!
:,: Ei laaksoa ei kukkulaa
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien :,:
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
ljud högt, o dyra ord!
:,: Ej lyfts en höjd mot himmlens rand,
ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
mer älskad än vår bygd in nord,
än våra fäders jord.:,:
Sun kukoistukses kuorestaan,
kerrankin puhkeaa;
:,: Viel’ lempemme saa nousemaan
Sun toivos, riemus loistossaan,
Ja kerran, laulus, synnyinmaa,
Korkeemman kaiun saa! :,:
Din blomning sluten än i knopp,
skall mogna ur sitt tvång;
:,: Se, ur vår kärlek skall gå opp
ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp
och högre klinga skall en gång
vår fosterländska sång.:,: