Pääkaupunkiseudun opiskelijat juhlivat Suomen itsenäisyyttä opiskelijoiden itsenäisyyspäivän juhlakulkueessa 6.12.

Pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakunnat juhlivat itsenäisyyspäivää viimevuotiseen tapaan yhdessä. Tänä vuonna opiskelijat liittyvät kulkueeseen kestävän kehityksen ja Suomen luonnon puolesta. Tapahtuman järjestävät pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat HYY, AYY, TaiYo ja SHS, opiskelijakunnat METKA ja Helga sekä Kadettitoverikunta. 

Kulkue on täynnä iloista juhlatunnelmaa ja valoa yhteisöllisen ja eteenpäin katsovan opiskelijaliikkeen hengessä. Aseta päähäsi ylioppilaslakki ja säänmukaiset ulkovaatteet. Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus, mutta kaikille muille pukeutumisohje on ”tule sellaisena kuin olet”!

Juhlallisuudet alkavat seppeleiden laskulla Hietaniemen hautausmaalla Sankariristillä klo 16. Juhlakulkue lähtee liikkeelle Hietaniemen hautausmaan kappelilta noin klo 17 ja kulkee reittiä Hietaniemenkatu – Arkadiankatu – Pohjoisesplanadi – Presidentinlinna – Mariankatu – Aleksanterinkatu – Senaatintori. Tasavallan presidentti tervehtii kulkuetta linnan parvekkeelta.

Senaatintorilla vietetään kansalaisjuhlaa noin kello 17:55–18:15. Ohjelmassa on muun muassa kuorolaulua sekä pormestari Jan Vapaavuoren sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajien puheet.

Ensimmäinen ylioppilaiden soihtukulkue järjestettiin vuonna 1951. Myös tuolloin tilaisuus alkoi seppeleenlaskulla sankarihaudoille, minkä jälkeen 2000 ylioppilasta marssi Senaatintorille kuulemaan juhlapuheita ja kuoroja.

Tilaisuus on kaikille avoin ja voit liittyä kulkueen perään, vaikket kuuluisikaan mihinkään opiskelijajärjestöön. Lämpimästi tervetuloa!

Kaikki tapahtumaan osallistuvat opiskelijajärjestöt ilmoittautuvat tapahtumaan samalla lomakkeella täällä: https://www.lyyti.in/kulkue2018

KULKUEOHJEET

Aikataulu
15:30 Lippujen ohjeistus Hietaniemen kappelin edessä 15.50 Liput siirtyvät Sankariristille 16.00 Seppeleiden lasku Sankariristille

Kuorolaulua

Puheita

Kuorolaulua

Seppeleen lasku

Kuorolaulua

16.25 Ylioppilaat poistuvat päälipun johdolla Sankariristiltä 16.30 Liput järjestäytyvät Hietaniemen kappelin edessä 17.00 Kulkue lähtee liikkeelle kohti Senaatintoria 17.55 Kuorot aloittavat

Pormestari Jan Vapaavuoren puhe

Kuorot laulavat

Opiskelijoiden puheet

Maamme

18.15 Tilaisuus päättyy

Kunniakäynti Sankariristillä
Lippukulkue kootaan hautausmaan portilla:

  • Suomen päälippu + vartio, lippulinna
  • ylioppilas- ja opiskelijakunnat (lippu+airuet): HYY, SHS, AYY, TaiYo, Kadettitoverikunta, HELGA, METKA
  • osakunnat akateemisessa järjestyksessä (lippu+airuet); NN, ESO, SavO, KO, HO, KSO, KyO, ÅN, VSO, SatO, WiO, ÖFN, EPO, VN, PPO, TF.
  • Musiikkikorporaatiot ikäjärjestyksessä (Akademen, YL, YS, Lyran, PK, PO), aine- ja tiedekuntajärjestöt tiedekuntajärjestyksessä sekä killat ikäjärjestyksessä (+airuet), muut asialliset liput.

Sankariristin edessä liput ryhmittyvät oikealle ohjaajan neuvojen mukaisesti.

Airuet asettuvat suoraan lippujensa taakse jonoksi.

Liput tervehtivät seppeleiden laskua n. 45 asteen kulmassa. Tervehdys alkaa kun seppeleen laskijat ottavat ensimmäisen askeleen ja loppuu heidän nostaessaan päänsä tervehdyksen jälkeen ja poistuessaan. Muut liput seuraavat Suomen päälippua Sankaristin vieressä.

Seppeleiden laskun jälkeen (suuret) liput lasketaan alas jalalle, ja nostetaan ylös kantotelineeseen/asentoon vasta kulkueen valmistautuessa poistumaan. Vanhimman ylioppilaskunnan eli HYYn lippu näyttää mallia muille.

Lippulinna ei laske Suomen lippuja alas, päälippua ei myöskään lasketa.

Ylioppilas- tai teekkarilakkia ei oteta päästä hautausmaalla tilaisuuden aikana!

Poistuminen Sankariristiltä

Ensimmäisenä poistuu Suomen päälippu ja sitä seuraava lippulinna, niitä seuraavat puhujat, kuoro ja järjestöliput saapumisjärjestyksessä.

Kulkuejärjestys soihtukulkueessa
(AYY/TM 2017)

KULKUEESSA YLIOPPILAAT SEURAAVAT VÄLITTÖMÄSTI OMAA LIPPUAAN JA AIRUITA!
  • Kulkue kootaan hautausmaan portin ulkopuolella.
  • Ylioppilaat liittyvät mukaan etukäteen merkityiltä kokoontumispaikoilta kadun varrelta.
KULKUEJÄRJESTYS
  • Suomen päälippu vartioineen
  • lippulinna
  • ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien liput
    • Jokaista lippua seuraavat ylioppilaskunnan tai opiskelijakunnan omat järjestöt.
HYY
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • osakunnat akateemisessa järjestyksessä
  • musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit ikäjärjestyksessä lippuineen)
  • aine- ja tiedekuntajärjestöt tiedekuntajärjestyksessä
  • muut järjestöt
SHS
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • muut järjestöt ikäjärjestyksessä
AYY
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • osakunta
  • musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit lippuineen)
  • killat ikäjärjestyksessä
  • muut erityisasemayhdistykset ikäjärjestyksessä
  • muut järjestöt ikäjärjestyksessä
TaiYo
  • puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
  • kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
  • muut järjestöt ikäjärjestyksessä
KADETTITOVERIKUNTA
  • hallitus, virkailijat
HELGA (Haaga-helian opiskelijakunta)
  • puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
METKA (Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta)
  • puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
KAIKKI MUUT OPISKELIJAT OVAT TERVETULLEITA LIITTYMÄÄN KULKUEESEEN VIIMEISTEN JÄRJESTÖLIPPUJEN JÄLKEEN.
Ohjeet lipunkantajille
PRESIDENTIN TERVEHTIMINEN

Kun tasavallan presidentti tapansa mukaan ilmesty Presidentinlinnan parvekkeelle seuraamaan kulkuetta, tervehtivät kaikki liput häntä. Mikäli presidentti ei ole parvekkeella, eivät liput luonnollisesti pysähdy tervehtimään. Lippu tervehtii ohimarssissa tutulla n. 45 asteen kulmalla. Lippua voi suunnata aavistuksen verran presidentin suuntaan, mutta ei missään tapauksessa kääntämällä lippua sivulle tai laskemalla sitä liki vaakasuoraan asentoon. Tervehdys aloitetaan hieman ennen presidentin kohdalle saapumista ja lopetetaan, kun tervehdyksen kohde on ohitettu.

SENAATINTORI

Senaatintorilla liput siirtyvät portaille oikean puoleisen reunan kautta. Paikalla on liikenteenohjaaja, joka jakaa tarkempia ohjeita. Portaille asetutaan annetun ohjeistuksen mukaiseen järjestykseen. Liput lasketaan alas omalla paikalla. Maamme-laulun aikana kaikki liput tervehtivät 45 asteen kulmassa koko laulun ajan. Lipunkantajat ja airuet eivät ota lakkeja pois eivätkä laula.

MUITA OHJEITA

Lipunkantajien ja airuiden pukeutumisohjeet
(TKY/TM 2008) Lipunkantajien ja airuiden pukeutuminen itsenäisyyspäivänä on Suomen talveen sopiva, eli tummasävyinen ja lämmin. Aseta päähäsi ylioppilaslakki tai teekkarilakki sekä säänmukaiset ulkovaatteet. Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus, mutta kaikille muille pukeutuminen on vapaa. Sään vaatiessa lakin alle on hyvä virittää korvaläpät, mieluummin tummasävyiset kuin kirkasväriset. Kaulaliinankin tulisi olla mieluummin hillitty kuin kirkas, lipunkantajalla valkoinen tai muu vaalea väri olisi paras. Lipunkantajien ja airuiden tulee jättää laukut, reput ja muut kannettavat säilytykseen, sillä käsien on oltava vapaat tehtävien hoitamista varten. Lipunkantajan kannattaa varata lämpimät hansikkaat, ja hansikkaiden liukkauteen kannattaa kiinnittää huomiota. Mokkanahka pitää yleensä paremmin otteen kuin sileä nappa. Lämpimiä hansikkaita kannattaa käyttää, sillä tuuli ja kylmä yhdessä ovat ankaria ranteille. Valkoisia hansikkaita ei itsenäisyyspäivänä käytetä lipunkantamisessa.
Airutnauhat
(AYY/TM 2017) Airutnauhan kantosuunta riippuu sekä nauhasta että nauhan kantajan sukupuolesta. Naiset kantavat Suomen lipun airutnauhoja vasemmalta olalta alas oikealle lantiolle, miehet taas oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle. Yliopiston ylioppilaskunnan, osakuntien ja ainejärjestöjen airutnauhoja kannetaan saman periaatteen mukaisesti. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat lähinnä teekkarit ja kauppatieteilijät (AYY), joiden airutnauhoja kannetaan muiden ylioppilaskuntanauhojen tavoin oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle kantajan sukupuolesta riippumatta. Suomen lipun airutnauhoja kannetaan kuitenkin edellä olevan ohjeen mukaisesti. Periaatteessa heraldisesti painavin väri kannetaan alimmaisena, poikkeuksia tähän sääntöön kuitenkin löytyy. Jokaisen airuen tulisikin tietää miten päin omaa nauhaa käytetään. Suomen lipun nauhassa sininen on alla ja valkoinen ylhäällä. Airuet kantavat järjestönauhojaan oman perinteensä ja/tai sukupuolensa mukaisesti. Kulkueessa airuet marssivat noin pari askelta lipunkantajan jäljessä, kuitenkin riittävän lähellä hoitaakseen tehtäväänsä eli lipun suojelemista. Kapeissa paikoissa kun airuet muodostavat lipunkantajan kanssa jonon, menee nainen/oikeanpuoleinen airut ennen lippua ja suojelee sitä takertumisella yms. vaaroilta, mies/vasemmanpuoleinen seuraa lippua.

Airutpari asettuu lipun kummallekin puolelle seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Sekapari – mies ja nainen Lipunkantajasta katsottuna ja kasvot menosuuntaan päin on nainen lipun ja kantajan oikealla puolella, mies vasemmalla. Suomen lipun airutnauhoilla (sekä eri kantosuuntaa noudattavien järjestöjen lipuilla) muodostavat nauhat suoraan edestäpäin katsottuna A-muodon! Nainen-nainen tai mies-mies Airuet kantavat nauhojaan oman perinteensä ja/tai sukupuolensa mukaisesti. Suomen lipun airutnauhoilla (sekä eri kantosuuntaa noudattavien järjestöjen lipuilla) ovat samaa sukupuolta olevien airuiden nauhat siis samalla tavoin edestä katsottuna. Kapeissa paikoissa lipun oikealla puolella oleva airut menee ensimmäisenä, vasemmalla oleva taas lipun jäljessä. AIRUTNAUHAN PÄÄLLE EI SAA MISSÄÄN TAPAUKSESSA LAITTAA REPPUJA TAI OLKALAUKKUJA, EIKÄ NIITÄ TULISI PEITTÄÄ SUURILLA HUIVEILLA.

Lipuista
Lipun kantaminen ilman kantovyötä on kovaa työtä, varsinkin jos tuulee tai sataa räntää. Lippu pyritään kantamaan mahdollisimman pystyssä, kuitenkin niin, että lipun koko ja sääolot otetaan huomioon. Joskus on vain puskettava tuuleen ja toivottava, että lippu kestää ja kantajakaan ei kaadu. Hautausmaalla lipunkantajan olisi varottava erilaisia rakennelmia sekä puiden oksia; lipun takertuminen puihin on erittäin sopimatonta, ja siksi on mieluummin hieman väistettävä kuin mentävä suoraan oksistojen läpi. Lippua kannettaessa sekaparin naisairut on lipun kulkusuuntaan katsottuna oikealla, mies vasemmalla puolella. Mies- ja naispareilla tätä ongelmaa ei ole.
Osakuntien akateeminen järjestys
Osakunnat asettuvat kulkueeseen seuraavassa järjestyksessä.

  • NN
  • ESO
  • SavO
  • KO
  • HO
  • KSO
  • KyO
  • ÅN
  • VSO
  • SatO
  • WiO
  • ÖFN
  • EPO
  • VN
  • PPO
  • TF
HY:n tiedekuntajärjestys
Helsingin yliopiston tiedekunnat asettuvat kulkueeseen seuraavassa järjestyksessä.

  • teologinen
  • oikeustieteellinen
  • lääketieteellinen
  • humanistinen
  • matemaattis-luonnontieteellinen
  • farmasia
  • biotieteellinen
  • käyttäytymistieteellinen
  • valtiotieteellinen
  • maatalous- ja metsätieteellinen
  • eläinlääketieteellinen
AYY:n erityisasemayhdistysten kulkuejärjestys
AYY:n erityisasemayhdistykset asettuvat kulkueeseen ikäjärjestyksessä.

  • 1891 KK
  • 1901 MK
  • 1908 AK
  • 1911 KY
  • 1913 IK
  • 1915 KIK
  • 1921 SIK
  • 1945 PJK
  • 1947 FK
  • 1947 VK
  • 1961 TOKYO
  • 1966 Prodeko
  • 1986 NuDe
  • 1986 TiK
  • 1989 Probba
  • 1998 AS
  • 1999 Athene
  • 1999 AMS
  • 2000 Aalto M!B
  • 2001 Kooma
  • 2002 Aalto Economics
  • 2003 Inkubio
  • 2007 Aalto ISM
  • 2009 Aallonhuiput
  • 2012 Prosessiteekkarit
  • 2016 DADA
Maamme-laulu
Maamme-laulu lauletaan Senaatintorilla seuraavalla tavalla:

  1. ensimmäinen säkeistö suomeksi
  2. ensimmäinen säkeistö ruotsiksi
  3. viimeinen säkeistö molemmilla kielillä yhtä aikaa (äidinkielellä)
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa! Soi sana kultainen! :,: Ei laaksoa ei kukkulaa ei vettä, rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien :,:
Vårt land, vårt land, vårt fosterland, ljud högt, o dyra ord! :,: Ej lyfts en höjd mot himmlens rand, ej sänks en dal, ej sköljs en strand, mer älskad än vår bygd in nord, än våra fäders jord.:,:
Sun kukoistukses kuorestaan, kerrankin puhkeaa; :,: Viel’ lempemme saa nousemaan Sun toivos, riemus loistossaan, Ja kerran, laulus, synnyinmaa, Korkeemman kaiun saa! :,: Din blomning sluten än i knopp, skall mogna ur sitt tvång; :,: Se, ur vår kärlek skall gå opp ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp och högre klinga skall en gång vår fosterländska sång.:,: