15:30 Lippujen ohjeistus Hietaniemen kappelin edessä
15.50 Liput siirtyvät Sankariristille
16.00 Seppeleiden lasku Sankariristille

Kuorolaulua

Puheita

Kuorolaulua

Seppeleen lasku

Kuorolaulua

16.25 Ylioppilaat poistuvat päälipun johdolla Sankariristiltä
16.30 Liput järjestäytyvät Hietaniemen kappelin edessä
17.00 Kulkue lähtee liikkeelle kohti Senaatintoria
17.55 Kuorot aloittavat

Pormestarin puhe

Kuorot laulavat

Opiskelijoiden puheet

Maamme

18.15 Tilaisuus päättyy

Lippukulkue kootaan hautausmaan portilla:

• Suomen päälippu + vartio, lippulinna
• ylioppilas- ja opiskelijakunnat (lippu+airuet): HYY, SHS, AYY, TaiYo, Kadettitoverikunta, HELGA, METKA
• osakunnat akateemisessa järjestyksessä (lippu+airuet); NN, ESO, SavO, KO, HO, KSO, KyO, ÅN, VSO, SatO, WiO, ÖFN, EPO, VN, PPO, TF.
• Musiikkikorporaatiot ikäjärjestyksessä (Akademen, YL, YS, Lyran, PK, PO), aine- ja tiedekuntajärjestöt tiedekuntajärjestyksessä sekä killat ikäjärjestyksessä (+airuet), muut asialliset liput.

Sankariristin edessä liput ryhmittyvät oikealle ohjaajan neuvojen mukaisesti.

Airuet asettuvat suoraan lippujensa taakse jonoksi.

Liput tervehtivät seppeleiden laskua n. 45 asteen kulmassa. Tervehdys alkaa kun seppeleen laskijat ottavat ensimmäisen askeleen ja loppuu heidän nostaessaan päänsä tervehdyksen jälkeen ja poistuessaan. Muut liput seuraavat Suomen päälippua Sankaristin vieressä.

Seppeleiden laskun jälkeen (suuret) liput lasketaan alas jalalle, ja nostetaan ylös kantotelineeseen/asentoon vasta kulkueen valmistautuessa poistumaan. Vanhimman ylioppilaskunnan eli HYYn lippu näyttää mallia muille.

Lippulinna ei laske Suomen lippuja alas, päälippua ei myöskään lasketa.

Ylioppilas- tai teekkarilakkia ei oteta päästä hautausmaalla tilaisuuden aikana!

Poistuminen Sankariristiltä

Ensimmäisenä poistuu Suomen päälippu ja sitä seuraava lippulinna, niitä seuraavat puhujat, kuoro ja järjestöliput saapumisjärjestyksessä.

(AYY/TM 2017)

KULKUEESSA YLIOPPILAAT SEURAAVAT VÄLITTÖMÄSTI OMAA LIPPUAAN JA AIRUITA!

• Kulkue kootaan hautausmaan portin ulkopuolella.
• Ylioppilaat liittyvät mukaan etukäteen merkityiltä kokoontumispaikoilta kadun varrelta.

KULKUEJÄRJESTYS

• Suomen päälippu vartioineen
• lippulinna
• ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien liput
  • Jokaista lippua seuraavat ylioppilaskunnan tai opiskelijakunnan omat järjestöt.

HYY

• puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
• kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
• osakunnat akateemisessa järjestyksessä
• musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit ikäjärjestyksessä lippuineen)
• aine- ja tiedekuntajärjestöt tiedekuntajärjestyksessä
• muut järjestöt

SHS

• puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
• kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
• muut järjestöt ikäjärjestyksessä

AYY

• puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
• kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
• osakunta
• musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit lippuineen)
• killat ja erityisasemayhdistykset ikäjärjestyksessä
• muut järjestöt ikäjärjestyksessä

TaiYo

• puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö + emeritus/emerita
• kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
• muut järjestöt ikäjärjestyksessä

KADETTITOVERIKUNTA

• hallitus, virkailijat

HELGA (Haaga-helian opiskelijakunta)

• puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat

METKA (Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta)

• puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat

KAIKKI MUUT OPISKELIJAT OVAT TERVETULLEITA LIITTYMÄÄN KULKUEESEEN VIIMEISTEN JÄRJESTÖLIPPUJEN JÄLKEEN.

PRESIDENTIN TERVEHTIMINEN

Kun tasavallan presidentti tapansa mukaan ilmesty Presidentinlinnan parvekkeelle seuraamaan kulkuetta, tervehtivät kaikki liput häntä. Mikäli presidentti ei ole parvekkeella, eivät liput luonnollisesti pysähdy tervehtimään. Lippu tervehtii ohimarssissa tutulla n. 45 asteen kulmalla. Lippua voi suunnata aavistuksen verran presidentin suuntaan, mutta ei missään tapauksessa kääntämällä lippua sivulle tai laskemalla sitä liki vaakasuoraan asentoon. Tervehdys aloitetaan hieman ennen presidentin kohdalle saapumista ja lopetetaan, kun tervehdyksen kohde on ohitettu.

SENAATINTORI

Senaatintorilla liput siirtyvät portaille oikean puoleisen reunan kautta. Paikalla on liikenteenohjaaja, joka jakaa tarkempia ohjeita. Portaille asetutaan annetun ohjeistuksen mukaiseen järjestykseen. Liput lasketaan alas omalla paikalla. Maamme-laulun aikana kaikki liput tervehtivät 45 asteen kulmassa koko laulun ajan. Lipunkantajat ja airuet eivät ota lakkeja pois eivätkä laula.

(TKY/TM 2008) Lipunkantajien ja airuiden pukeutuminen itsenäisyyspäivänä on Suomen talveen sopiva, eli tummasävyinen ja lämmin. Aseta päähäsi ylioppilaslakki tai teekkarilakki sekä säänmukaiset ulkovaatteet. Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus, mutta kaikille muille pukeutuminen on vapaa. Sään vaatiessa lakin alle on hyvä virittää korvaläpät, mieluummin tummasävyiset kuin kirkasväriset. Kaulaliinankin tulisi olla mieluummin hillitty kuin kirkas, lipunkantajalla valkoinen tai muu vaalea väri olisi paras. Lipunkantajien ja airuiden tulee jättää laukut, reput ja muut kannettavat säilytykseen, sillä käsien on oltava vapaat tehtävien hoitamista varten. Lipunkantajan kannattaa varata lämpimät hansikkaat, ja hansikkaiden liukkauteen kannattaa kiinnittää huomiota. Mokkanahka pitää yleensä paremmin otteen kuin sileä nappa. Lämpimiä hansikkaita kannattaa käyttää, sillä tuuli ja kylmä yhdessä ovat ankaria ranteille. Valkoisia hansikkaita ei itsenäisyyspäivänä käytetä lipunkantamisessa.

(AYY/TM 2017) Airutnauhan kantosuunta riippuu sekä nauhasta että nauhan kantajan sukupuolesta. Naiset kantavat Suomen lipun airutnauhoja vasemmalta olalta alas oikealle lantiolle, miehet taas oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle. Yliopiston ylioppilaskunnan, osakuntien ja ainejärjestöjen airutnauhoja kannetaan saman periaatteen mukaisesti. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat lähinnä teekkarit ja kauppatieteilijät (AYY), joiden airutnauhoja kannetaan muiden ylioppilaskuntanauhojen tavoin oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle kantajan sukupuolesta riippumatta. Suomen lipun airutnauhoja kannetaan kuitenkin edellä olevan ohjeen mukaisesti. Periaatteessa heraldisesti painavin väri kannetaan alimmaisena, poikkeuksia tähän sääntöön kuitenkin löytyy. Jokaisen airuen tulisikin tietää miten päin omaa nauhaa käytetään. Suomen lipun nauhassa sininen on alla ja valkoinen ylhäällä. Airuet kantavat järjestönauhojaan oman perinteensä ja/tai sukupuolensa mukaisesti. Kulkueessa airuet marssivat noin pari askelta lipunkantajan jäljessä, kuitenkin riittävän lähellä hoitaakseen tehtäväänsä eli lipun suojelemista. Kapeissa paikoissa kun airuet muodostavat lipunkantajan kanssa jonon, menee nainen/oikeanpuoleinen airut ennen lippua ja suojelee sitä takertumisella yms. vaaroilta, mies/vasemmanpuoleinen seuraa lippua.

Airutpari asettuu lipun kummallekin puolelle seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Sekapari – mies ja nainen Lipunkantajasta katsottuna ja kasvot menosuuntaan päin on nainen lipun ja kantajan oikealla puolella, mies vasemmalla. Suomen lipun airutnauhoilla (sekä eri kantosuuntaa noudattavien järjestöjen lipuilla) muodostavat nauhat suoraan edestäpäin katsottuna A-muodon! Nainen-nainen tai mies-mies Airuet kantavat nauhojaan oman perinteensä ja/tai sukupuolensa mukaisesti. Suomen lipun airutnauhoilla (sekä eri kantosuuntaa noudattavien järjestöjen lipuilla) ovat samaa sukupuolta olevien airuiden nauhat siis samalla tavoin edestä katsottuna. Kapeissa paikoissa lipun oikealla puolella oleva airut menee ensimmäisenä, vasemmalla oleva taas lipun jäljessä. AIRUTNAUHAN PÄÄLLE EI SAA MISSÄÄN TAPAUKSESSA LAITTAA REPPUJA TAI OLKALAUKKUJA, EIKÄ NIITÄ TULISI PEITTÄÄ SUURILLA HUIVEILLA.

Lipun kantaminen ilman kantovyötä on kovaa työtä, varsinkin jos tuulee tai sataa räntää. Lippu pyritään kantamaan mahdollisimman pystyssä, kuitenkin niin, että lipun koko ja sääolot otetaan huomioon. Joskus on vain puskettava tuuleen ja toivottava, että lippu kestää ja kantajakaan ei kaadu. Hautausmaalla lipunkantajan olisi varottava erilaisia rakennelmia sekä puiden oksia; lipun takertuminen puihin on erittäin sopimatonta, ja siksi on mieluummin hieman väistettävä kuin mentävä suoraan oksistojen läpi. Lippua kannettaessa sekaparin naisairut on lipun kulkusuuntaan katsottuna oikealla, mies vasemmalla puolella. Mies- ja naispareilla tätä ongelmaa ei ole.

Osakunnat asettuvat kulkueeseen seuraavassa järjestyksessä.

• NN
• ESO
• SavO
• KO
• HO
• KSO
• KyO
• ÅN
• VSO
• SatO
• WiO
• ÖFN
• EPO
• VN
• PPO
• TF

Helsingin yliopiston tiedekunnat asettuvat kulkueeseen seuraavassa järjestyksessä.

• teologinen
• oikeustieteellinen
• lääketieteellinen
• humanistinen
• matemaattis-luonnontieteellinen
• farmasia
• biotieteellinen
• käyttäytymistieteellinen
• valtiotieteellinen
• maatalous- ja metsätieteellinen
• eläinlääketieteellinen

AYY:n erityisasemayhdistykset asettuvat kulkueeseen ikäjärjestyksessä.

• 1891 Kemistikilta (KK)
• 1901 Maanmittarikilta (MK)
• 1908 Aalto-yliopiston arkkitehtikilta (AK)
• 1911 KY – Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat
• 1913 Rakennusinsinöörikilta (IK)
• 1915 Koneinsinöörikilta (KIK)
• 1921 Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta (SIK)
• 1945 Puunjalostajakilta (PJK)
• 1947 Fyysikkokilta (FK)
• 1947 Vuorimieskilta (VK)
• 1961 Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun ylioppilaat TOKYO
• 1966 Tuotantotalouden kilta – Prodeko
• 1986 Nuoret Designerit ry (NuDe)
• 1986 Tietokilta (TiK)
• 1989 Probba
• 1998 Automaatio- ja systeemitekniikan kilta ry (AS)
• 1999 Informaatioverkostojen kilta Athene
• 1999 Aalto Marketing Society (AMS)
• 2000 Aalto Management
• 2001 Kooma
• 2002 Aalto Economics
• 2003 Inkubio
• 2006 Graafisen ainejärjestö (GRRR)
• 2007 Aalto Business Technology (Aalto BT)
• 2009 Aallonhuiput
• 2012 Prosessiteekkarit (PT)
• 2016 Digital Art and Design Association (DADA)